Tottelevaisuus on osana lähes
jokaista palveluskoirakoetta. Kokeissa tottelevaisuusliikkeet
tehdään yleensä pareittain niin, että toinen koirakko on
paikalla makuussa siihen asti, kunnes toinen pari on suorittanut
liikkeet eteen lähettämiseen saakka. Jos luokassa on pariton
määrä osallistujia, pyöritetään viimeinen sarja usein kolmella
koirakolla.
Palveluskoirakokeissa koiran
tulisi hallita seuraavat liikkeet:
Paikalla makuu (kaikki luokat)
Seuraaminen (kaikki luokat)
Liikkeestä istuminen (kaikki
luokat)
Liikkeestä maahan meno ja luoksetulo
(kaikki luokat, voittajaluokassa juoksuliikkeestä)
Liikkeestä seisominen
(avoinluokka)
Liikkeestä seisominen ja luoksetulo
(voittajaluokka, juoksuliikkeenä)
Tasamaanouto (kaikki luokat,
noutokapulan paino vaihtelee luokittain)
Hyppynouto (kaikki luokat)
Estenouto (kaikki luokat)
Eteen lähettäminen (kaikki
luokat)
Liikkeiden opettamiseen on olemassa monta eri tyyliä.
Tottelevaisuuskoulutuksessa ohjaajan tulisi löytää omalle
koiralleen sopivat motivointitavat ja liikkeiden tekniset
opetustyylit.
Tottelevaisuuskoulutus voi olla muutakin kuin kokeisiin
tähtäävää toimintaa. Sen avulla ohjaaja voi saavuttaa koiraansa
paremman hallinnan, josta on hyötyä arkipäivän elämässä.
Ihannetapauksessa tottelevaisuuskoulutus on hauskaa
leikinomaista toimintaa ohjaajan ja koiran välillä.
Käyttäytymiskoe (BH)
Yhteiskunta asettaa koiranomistajalle jatkuvasti tiukempia
vaatimuksia koiranpidosta. Koirat eivät saa liikkua vapaana
muutoin kuin koirapuistoissa, muihin puistoihin ei enää koiria
saa viedä lainkaan. Koirat eivät ole myöskään tervetulleita
yleisötapahtumiin, lenkkipoluille tai toreille.
Mitä enemmän sääntöjä ja pykäliä koiranomistajille asetetaan,
sen negatiivisemmin myös kanssaihmiset suhtautuvat koiriin ja
koiranomistajiin. Sen tähden koiranomistajien on syytä kehittää
itseään ja koiraansa ottamaan huomioon lähiympäristö ja sen
asettamat vaatimukset.
Hyvin käyttäytyvä, ympäristöönsä luonnollisen
välinpitämättömästi suhtautuva koira on paras näyttö koiran
yhteiskuntakelpoisuudesta. Tällaisen käyttäytymisen mittariksi
on kehitetty KÄYTTÄYTYMISKOE.
Mikä on käyttäytymiskoe?
Käyttäytymiskoe on kehitetty Keski-Euroopan
palveluskoirakokeiden esikokeeksi. Siellä kaikkien koirien on
suoritettava käyttäytymiskoe hyväksytysti ennen kuin ne saavat
osallistua varsinaisiin palveluskoirakokeisiin. Saksassa
edellytetään käyttäytymiskokeen hyväksyttyä suoritusta myös
esimerkiksi agilityyn osallistuvilta koirilta ja se on erittäin
suosittu kaikkien koirien sosiaalisuuden mittarina.
Suomessa käyttäytymiskoe otettiin ensin käyttöön suojelukokeen
esikokeena.
Vuoden 2000 alusta käyttäytymiskoe on Suomessa pakollinen esikoe
kaikkiin palvelus- ja pelastuskoirakokeisiin. Se soveltuu myös
erinomaisesti kaikkien koirien sosiaalisuuden ja koulutustason
mittaamiseksi.
Mitä vaaditaan koiralta, että se voi osallistua
käyttäytymiskokeeseen?
Käyttäytymiskokeeseen saavat osallistua kaikki rekisteröidyt
koirat sekä vuoden 2000 alusta rekisteröimättömät koirat, kunhan
ne on tunnistusmerkitty Suomen Kennelliiton määräysten
mukaisesti.
Käyttäytymiskokeessa koiran tulee olla vähintään 12 kk ikäinen
ja sen tulee olla rokotettu SKL:n määräysten mukaisesti.
Jälkikoe - palveluskoiran
peruslaji
Jäljestäminen on koiran vaistotoimintaa ja se on koiralle
helppoa, koska sen hajuaisti on todella hyvä. Motivointi
jäljestämiseen tapahtuu usean eri vietin avulla.
Hyvällä jälkikoiralla on positiivinen taistelutahto ja halu
ponnistella ratkaistakseen tehtävän. Tärkeä ominaisuus on myös
kyky keskittyä. Koiran koolla ei ole suoranaista vaikutusta
jäljestykseen.
Jälki tehdään siten, että ihminen kävelee maastossa sovitun
reitin ja pudottaa kävelyuralleen keppejä. Maan-pinta murtuu
askelten alla ja koira haistaa tämän perusteella jäljen kulun
maastossa. Jäljen hajun voimakkuus riippuu jäljen iästä ja
sääolosuhteista. Koiralle opetetaan, että se käskystä aloittaa
jäljen etsimisen ja ilmaisee jäljeltä löytämänsä ihmisen
pudottamat esineet eli kepit ohjaajalleen.
Alussa koira useimmiten innostetaan jäljestämään ruuan,
leikkikalun tai koiralle tutun henkilön avulla. Se voidaan
esimerkiksi opettaa seuraamaan ruuan hajua, lihaa, makkaraa ja
jäljen päässä se saa palkkioksi syödä ruuan. Opittuaan
rauhallisesti ja vasta käskyn saatuaan jäljestämään
ruokakipolle, koira totutetaan vähitellen seuraamaan ihmisen
jättämään hajuvanaa. Tästä jatketaan jättämällä jäljelle
keppejä, pidentämällä jälkeä. vanhentamalla sitä, tekemällä
maaston muotoisia, vaihtelevia reittejä.
1 -luokassa jälki on 500 metriä pitkä ja tehty tuntia ennen
kokeen alkua. Koira etsii jäljen 30 metriä pitkältä suoralta,
janalta, jonka yli jälki kulkee jostain kohdasta. Kilpailija ei
koskaan tiedä, mistä kohtaa jälki kulkee janan poikki. Jäljelle
on jätetty kuusi luonnon puusta tehtyä keppiä. Aikaa koirakolla
löytää kepit on 20 minuuttia.
Luokissa 2 ja 3 jälki hankaloituu asteittain; luokassa 2 jäljen
pituus on kilometri, puolitoista tuntia vanha ja janan, jolta
jäljestys alkaa, pituus on 40 metriä. Jäljelle on jätetty kuusi
luonnon puusta tehtyä keppiä, ja jäljelle varattu aika on 30
minuuttia.
Siirryttäessä seuraavalle tasolle, luokkaan kolme, suoritettava
jälki on jälleen hivenen vaativampi. Jäljen pituus on tällöin jo
1,5 kilometriä, se on kaksi tuntia vanha ja jana, jolta jäljen
alku löytyy, on pituudeltaan 50 metriä. Jäljelle on jätetty
kuusi luonnon puusta tehtyä keppiä. Aikaa on 40 minuuttia.
Kaikkiin luokkiin kuuluu myös esine etsintä. Esine etsinnässä
koiran tulee viiden minuutin aikana löytää 1-luokassa yksi,
2-luokassa kaksi ja 3-luokassa kolme ihmiselle kuuluvaa esinettä
50x50 metrin suuruiselta maa-alueelta. Tuomarin antamat pisteet
kertyvät koiran työskentelystä janalla ja esinekentässä sekä
löydetyistä kepeistä ja esineistä. Lajia on mahdollista
harjoitella yksin, toki välillä on hyvä ajaa vieraan tekemä
jälki. Aloitettaessa jälkiharjoittelua on syytä pyytää apua
koulutusohjaajalta tai lajin kokeneelta harrastajalta, jotta
perustyötä ei tehdä väärin. Jäljestäminen on palveluskoiran
peruslaji, ja siitä on myös yhteiskunnallista hyötyä.
Jälkikoirat tekevät arvokasta työtä; metsästäjät ja poliisi
voivat lyhentää esimerkiksi liikenteessä loukkaantuneen eläimen
kärsimyksiä. Koira pystyy jäljittämään eksyneen ihmisen tai
poliisin apuna löytämään paenneen rikollisen.
Hakukoe
Hakukoirien historia ulottuu 1800-luvulle asti. Tuolloin St.
Bemhardinkoiria käytettiin Alpeilla lumeen hautautuneiden
etsimiseen. Vähän ennen ensimmäistä maailmansotaa saksalainen
sotilas Konrad Most kehitti etsintätaitoja kouluttamalla
poliisi- ja lääkintäkoiria. Ensimmäisen maailmansodan puhjetessa
1914 ilmeni suuri tarve lääkintäkoirista, jotka osasivat etsiä
taisteluissa haavoittuneita. Ne koulutusmenetelmät, jotka Most
tuolloin kehitti, ovat vieläkin osittain käytössä hakukoiran
koulutuksessa.
Suomeen hakukoe tuli 1970-luvun alussa. Kilpailijoita ja
harrastajia oli vain kourallinen, mutta 1990 luvulla lajista on
tullut suosittu ja kautta maan levinnyt koelaji.
Hakukoe koostuu kahdesta osasta: esine-etsinnästä ja
henkilöhausta. Esine-etsinnässä koiran tulee viiden minuutin
aikana löytää 1-luokassa yksi, 2-luokassa kaksi ja 3-luokassa
kolme ihmiselle kuuluvaa esinettä 50x50 metrin suuruiselta
maa-alueelta. Henkilöhaussa koira etsii määrätyn kokoiselta
alueelta sinne piiloutuneita ihmisiä, ns. maalimiehiä.
Henkilöhakualueen koko kasvaa kilpailuluokittain. 1-luokassa
alue on kooltaan 100m x 100m ja etsintäaika 10 minuuttia.
2-luokassa alue on 100m x 200 m ja etsintäaikaa on 15 minuuttia
ja 3-luokassa alue on 100m x 300m ja etsintäaikaa on 20
minuuttia. Etulinjan keskeltä lähtee ns. keskilinja, joka kulkee
alueen läpi takarajan keskelle. Koiran ohjaaja kulkee
keskilinjaa pitkin ja lähettää koiran etsimään maalimiehiä
vuoroin oikealta ja vuoroin vasemmalta puolelta. Tuomari kulkee
ohjaajan perässä keskilinjalla ja arvostelee koiran suorituksen.
Koiran pitää risteillä etsintäalue kauttaaltaan ja ilmaista
löytämänsä maalimiehet ohjaajalle joko haukkumalla tai tuomalla
ohjaajalle rullan merkiksi löytyneestä maalimiehestä.
Haun harjoittelu vaatii useamman henkilön yhteistyötä ja
kannattaa ottaa yhteyttä paikkakunnan koirakerhoon pätevän
ohjaajan ja harjoitteluryhmän löytämiseksi. Harjoittelu tempaa
mukaansa: Koiran on opeteltava pitämään vieraista ihmisistä. Sen
pitää liikkua rohkeasti ja omatoimisesti vaikeakulkuisessa ja
sankassakin metsässä. Sen tulee olla ohjattavissa pitkänkin
matkan päästä. Jos ilmaisutavaksi valitaan haukkuminen, koiran
on pysyttävä maalimiehen luona ja haukuttava kunnes ohjaaja
saapuu paikalle. Jos ilmaisutavaksi valitaan rullailmaisu,
koiran on otettava kaulapannassa roikkuva rulla suuhunsa
maalimiehen löydyttyä ja palattava ohjaajan luo rulla suussa.
Ohjaaja kytkee koiran näyttöliinaan, ja käskystä kytketty koira
vie ohjaajan maalimiehen luo. Koko harjoittelu perustuu siihen,
että koiralle kehitetään erittäin suuri motivaatio vieraiden
ihmisten etsimiseen. Tämä saavutetaan palkitsemalla koira
pienestäkin oikeasta toiminnasta.
Hakukoiran kouluttaminen on hauskaa ja kiintoisaa. Sen lisäksi,
että koira saa mielekästä fyysistä ja psyykkistä toimintaa ja
ohjaajan kunto ja terveys paranevat, harjoittelusta on hyötyä
myös yhteiskunnalle. Koiraa voidaan käyttää eksyneiden
etsimiseen menestyksekkäästi alueella, jossa on jo liikkunut
paljon ihmisiä. Ne opetetaan etsimään ilmavainun avulla, jolloin
ne eivät häiriinny tallatusta alueesta. Oikein motivoitu
hakukoira etsii nopeasti ja varmasti sille osoitetun alueen.
Koiran taitojen ja hyvän hajuaistin ansiosta kivenkolosta tai
tuuhean kuusen kätköistä suojaa hakenut eksynyt ei jää
löytymättä.
Saattaapa käydä niin, että olet jossain kaukana korvessa marjoja
poimimassa. Autolle palattuasi huomaat, että avaimet ovat
pudonneet taskustasi. Tiedät suunnilleen paikan, johon avaimet
ovat pudonneet. Ei muuta kun koira esine-etsintä tehtävään ja
pian ovat kadonneet avaimet käsissäsi.
Suomessa hakukoiraa käytetään hyötykoirana esim. huume-,
pelastus-, malminetsintä- ja lahokoirina. Niinpä 1800-luvun
Alppien St Bemhardinkoirien ja tämän päivän tullin huumekoirien
välillä on kuin onkin suhteellisen suora historiallinen yhteys.
Erikoisjälki - FH
Erikoisjälkikoe (FH) on kansainvälinen koemuoto, joka muistuttaa
suojelukokeiden jälkiosuutta. Erikoisjälki tehdään yleensä
pellolle tai muuhun avoimeen maastoon.
Luokkia on kaksi Luokan 1 jälki on 1000-1400 askelta pitkä ja
kolme tuntia vanha. Jäljelle jätetään neljä käyttöesinettä,
jotka koiran on ilmaistava, kulmia (90°) on kuusi. Luokan 2
jälki on puolestaan n. 2000 askelta pitkä, kolmen tunnin
ikäinen, esineitä ja kulmia jäljellä seitsemän.
Lisäksi kummassakin luokassa jäljen ylittää 30 minuutin
aikaerolla seurattavasta jäljestä tehty harhajälki.
Erikoisjälki on koemuotona vaativa sekä koiralle että
ohjaajalle.
Tämä mielenkiintoinen kansainvälinen koemuoto ei ole vielä
saanut jalansijaa maassamme, vaikka MM-kilpailuissa suomalaisten
menestys onkin ollut erinomainen.
Harjoitukset sovitusti Markus
045-650 0209
IPO ja suojelukokeet
Suojelukoe
Suojelukoe jakautuu kahteen alalajiin: kansainväliseen IPO
kokeeseen ja kansalliseen suojelukokeeseen.
Yleistä
IPO- ja suojelukoe käsittävät jäljestämis-, tottelevaisuus- ja
suojeluosuudet. Kokeet vaativat koiralta hyvän fyysisien
terveyden ja kestävyyden lisäksi erinomaisen temperamentin,
taistelutahdon, saalishalun, puolustushalun ja erityisesti
hallitun hermorakenteen. Kokonaisuutena laji antaa hyvän kuvan
koiran ominaisuuksista ja koulutettavuudesta.
Jäljestäminen tapahtuu useimmiten pellolla, jolloin myös
yleisöllä on useimmiten mainio tilaisuus seurata koiran
työskentelyä koko sen suorituksen ajan. Jälki on luokasta
riippuen 300-800 askeleen mittainen, jonka on 20-60 minuuttia
vanha. Jäljellä on 2-3 käyttöesinettä, joiden ilmaisun tulee
olla tarkkaa. Tuomari arvosteleekin erityisesti jäljellä
pysymisen ja sen, miten tarkasti koira käyttää hajuaistiaan.
Jäljen harjoittelussa edetään rauhallisesti ja johdonmukaisesti,
jotta saadaan koiralle varma jälkityöskentely.
Koiran kouluttaminen
suojelutehtävään on pitkäjänteistä ja paljon aikaa vievää
aktiivista harjoittelua, jossa tarvitaan avustajaksi
ammattitaitoinen maalimies. Myös koiranohjaajan kokemus koirista
sekä aikaisempi koirankoulutuskokemus auttavat edistymään
lajissa.
Harjoituksissa ja kokeissa avustaja käyttää suojahaalaria ja
vahvasti topattua hihaa, johon koira kohdistaa torjuntansa.
Lisäksi avustajalla on pehmustettu patukka, jolla hän kohdistaa
koiraan uhkaa ja näin mittaa sen henkistä rohkeutta.
Suojeluosuudessa koiralta vaaditaan
mm. erinomaista tottelevaisuutta, voimakasta puruotetta
avustajan hyökätessä koiraa kohti, välitöntä irrottamista
ohjaajan käskystä sekä varmaa ja haastavaa vartiointia
liikkumattoman avustajan edessä. Koira ei saa kokeessa koskaan
kohdistaa hyökkäystä liikkumattomaan avustajaan, eikä se saa
purra muualle kuin suojahihaan. Suojeluosuus tapahtuu kentällä,
jossa on 6 piiloa. Koiran kiertää ohjaajan käskyjen mukaan
piilot risteilemällä. Kun koira löytää avustajan viimeisestä
piilosta, sen on välittömästi aloitettava intensiivinen
vartiointi ja haukuttava tauotta. Koiran on torjuttava
maalimiehen hyökkäykset tai pakenemisyrityksen puremalla
suojahihaa. Kun avustaja lopettaa vastarinnan, koiran on
irrotettava otteensa ohjaajan komennosta ja aloitettava tiivis
vartiointi. Mikäli koira ei käskystä irrota, se ei saa
hyväksyttyä tulosta.
Suojelukokeeseen koulutettu koira ei ole vihainen eikä vaaraksi
ympäristölleen. Suojelun koulutuksessa koiran leikkivietti on
valttia, tällöin koira nauttii saadessaan “taistella” avustajan
kanssa. Koira kohdistaa taistelun ainoastaan suojavarusteisiin
puettuun henkilöön, joka innostaa koiran puremaan suojahihaa.
Onkin tarpeen, että ammattitaitoinen avustaja koulutuskentällä
tai tuomari kokeessa karsii lajista liian terävät - ja näin
suojelukoulutukseen sopimattomat - koirat ja neuvoo niiden
ohjaajat kouluttamaan koira johonkin muuhun koelajiin.
Koiran tasapainoinen luonne ja ohjaajan vastuuntuntoisuus ovat
harrastuksemme lähtökohdat.
Lähde:
http://www.palveluskoiraliitto.fi/suojelukokeet.htm
Purujen osalta kaikki ovat
koirineen ilman eri ilmoitusta tervetulleita kentälle katsomaan
harjoituksia ja juttelemaan maalimiehien kanssa. Treeni voidaan
aloittaa jo pennuilla. Yläikärajaa ei ole, mutta suojeluun
treenattavan koiran tulee kuitenkin olla sekä fyysisesti että
henkisesti hyvässä kunnossa. Tutustumaan ja kokeilemaan ovat
kaikki tervetulleita, mutta koulutusta säännöllisesti
jatkettaessa tulee ohjaajan ja koiran tavoitteena olla
IPO, joihin koulutus tähtää.
Millainen on hyvä
suojelukoira?
IPO kokeen monipuolisuus
asettaa kohtuulliset vaatimukset lajiin koulutettaville
koirille. Koiran saa jäljestämään peltojälkeä hyvin erittäin
suurella työllä, mutta tehtävä käy olennaisesti helpommaksi jos
koiralla on luontaisia taipumuksia jäljelle.
Tottelevaisuudessa mitataan
vähintäänkin koiran viettikestävyyttä, nopeutta, hermorakennetta
ja ohjattavuutta. Hyvä tottelevaisuus on parhaimmillaan
vietikästä, halukasta ja iloista, mutta täsmällistä ja hallittua
toimintaa.
Kovin koetus koiran
ominaisuuksille on kuitenkin IPO kokeen C osa (puruosa). Siihen
koulutettavalla koiralla tulee olla vahva saalisvietti, hyvä
hermorakenne, rohkeutta, annos kovuutta sekä taistelutahtoa.
Ja jos kovasti tekee töitä
tiiminä, joskus tulos voi olla Maailmanmestaruus.
Heli Salminen ja malinois uros Prowaffe's Arttu ottivat
MM kultamitalin Belgian-paimenkoirien suojelun
maailmanmestaruuskilpailuissa Unkarissa tuloksella
A95 B96 C99 = 290 pistettä!
A = Jälki
B = Tottelevaisuus
C = Puruosuus
Videoita ilmaisiksi ladattavissa
osoitteesta:
http://www.ipo.nu/video.asp
Hieman vieteistä
Saalisvietin avainärsyke on
jatkuva liike, aina poispäin. Koira käyttäytyy hyökkäämällä
saaliin perään ja puree rauhallisesti. Saalisvietin
viettipäämäärä on saaliin kiinniottaminen ja voimakas puru.
Etuna saalisvietillä koulutuksessa on se, ettei koira tunne
joutuvansa uhatuksi, jolloin voidaan harjoitella jo pentuiällä,
ja saadaan nopea kiinnikäyminen sekä rauhallinen täysi voimakas
puruote. Tämä tarkoittaa, että jos koirasi mielellään leikkii
purupatukan kanssa ja retuuttaa sitä kanssasi vaikka päiväkausia
on sillä todennäköisesti kohtuullinen saalishalu ja
taistelutahto. Tämä ominaisuus on koulutuksen perusta.
Saalisvietillä saadaan
kiinnikäyminen ja otekäyttäytyminen. Maalimiehen kuormittaessa
koiraa, se osoittaa sekä saalis- että puolustuskäyttäytymistä ja
näkyviin tulevat mahdolliset puutteet kovuudessa, rohkeudessa ja
hermorakenteessa. Irrotus on tottelevaisuutta, samoin kuin
kaikki hallittavuusosuudet.
On hyvä myös mainita, että
koiran kouluttaminen harrastuslajiin nimeltään IPO ja koiran
kouluttaminen työtehtäviin ovat kaksi eri asiaa. Samoja
ominaisuuksia vaaditaan harrastuskoiralta kuin työkoiraltakin ja
harrastustoiminta on pohja, jolta työkoirien kasvatuskin
ponnistaa, mutta työkoiran kouluttaminen tähtää eri asioihin.
Työkoiran on pystyttävä toimimaan tositilanteessa.
Harrastuskoiran koulutus tähtää vain koesuoritukseen, sen ei
missään tapauksessa tule olla eikä siitä tehdä ihmisille
vihaista koiraa. Harrastuskoira oppii toimimaan vain
koulutuskentällä ja vain suojahaalareihin pukeutuneen
maalimiehen kanssa. Koko harrastuskoiran koulutus lähtee
mukavasta saalisleikistä, samanlaisesta kuin jokainen valistunut
palveluskoiraharrastaja leikkii pentunsa kanssa. Itse asiassa
koira oppii, että maalimies on mukava heppu, joka retuuttaa
rättiä ja suojahihaa koiran kanssa. Myöhemmässä vaiheessa
koulutusta edetään niin, että koira joutuu hieman laittamaan
”kampoihin”, mutta tämä toiminta on hyvälle koiralle mieluista,
koska se voi hyödyntää alkuperäisiä viettejä.
Vetäjänä: Marko Järvinen p.
0400-738 896
Harjoitusajat: Talvitauko
MONDIORING
Mondioring on FCI:n hyväksymä
toinen kansainvälinen suojelukoemuoto IPO:n ohella. Se
kehitettiin 80-luvun puolivälissä ottamalla piirteitä
seuraavista lajeista: Belgian Ring, Ranskan Ring, KNPV, Campagne
sekä saksalainen/sveitsiläinen suojelukoe.
Mondioring on vaikea ja haastava
laji. Kolmosluokassa tulokset yli 360 pistettä (90% pisteistä,
max. 400, vrt. SG-tulos suojelukokeessa/IPO:ssa) ovat
harvinaisia. Ylimmässä luokassa koesuoritus kestää n. 40
minuuttia, jona aikana koiralla ei ole pantaa tai hihnaa eikä
siihen saa koskea. Kaikki liikkeet tehdään peräkkäin,
satunnaisessa järjestyksessä osioittain. Koiran on suoriuduttava
mm. 7 eri suojeluliikkeestä, joissa maalimiehellä on lupa
kuormittaa koiraa ennen purua (yllätyksellinen tilanne,
apuvälineiden käyttö) sekä purun aikana. Maalimiehellä/miehillä
(max. 2 kpl) on lupa hakea koiran rajoja ja testata koiran halua
purra sekä taistella koirakohtaisesti. Maalimiesten käyttämä
puku on Ranskan Ring-tyyppinen, tämä mahdollistaa maalimiehen nopean liikkumisen ja
tarjoaa koiralle mahdollisuuden valita purukohta tilanteen
mukaan.
Mondioring-kilpailuissa voi olla
jokin teema tai sitten kenttä on vain täytetty erilaisella
tilpehöörillä: esteillä, hankalilla alustoilla,
oheisrekvisiitalla, jopa vesihaudalla. Tuomari (Jury) kehittää
hyvinkin yllätyksellisiä skenaarioita koiran ja ohjaajan
kuormittamiseksi, vaihtelevuudella ja ulkoisilla
häiriötekijöillä testataan koiraa. Useimmissa suojeluosan
liikkeissä maalimies on ennen purua varsin staattinen ja
vähäeleinen, juuri ennen puru hetkeä koiraa yleensä estetään
voimakkaasti. Tämän takia erilaisten hyökkäystekniikoiden ja
purua edeltävän kuormituksen kestäminen on välttämätöntä lajissa
pärjäämiseksi. Ehkä juuri näiden seikkojen takia useissa
maissa monet työkoiraohjaajat ovat valinneet siviililajikseen
Mondioringin. Esim. Sveitsissä MR:ään panostetaan voimakkaasti
armeijan taholta. Tuolla armeijan koiratoiminnan johtaja onkin
Mondioringin maailmanmestari :)
Maalimiestyöskentely vaikeutuu
asteittain luokasta toiseen siirryttäessä, varsinkin ylimmässä
luokassa koiraan kohdistuu paljon painetta sekä
ympäristöärsykkeiden että maalimiehen osalta. Koiran täytyy olla
viettikestävä, "nollatilassa" suoritusten välissä ja jälleen
täydessä vauhdissa kun käsky käy tai kun tilanne vaatii.
Muutama suojeluosuuden koulutukseen
liittyvä haaste:
- suojeluliikkeet on kilpailuissa
toteutettu joka kerta eri tavalla ja satunnaisessa
järjestyksessä, kaavamaisuutta vältellen
- koiraa voidaan kuormittaa myös
ennen purua tai estää purumahdollisuus kokonaan esim. kepillä
tai apuvälineillä. Tällöin koiran tulee osata itsenäisesti hakea
vaihtoehtoinen kohta johon purra
- osassa harjoituksista maalimies
voi lisäksi väistellä koiraa puruhetkellä
- tietyissä harjoituksissa koiran
tulee toimia itsenäisesti ilman että se on käskyn alla. Tämä
vaatii hyviä hermoja korkeaviettiseltä koiralta, varsinkin kun
käytetään useampaa maalimiestä samanaikaisesti
- irrotukset tapahtuvat aina
liikkuvasta maalimiehestä kesken kuormituksen
- koeohje ei juurikaan aseta rajoja
sille miten maalimies kuormittaa koiraa purun aikana, kunhan
koiraa ei vahingoiteta fyysisesti
- mukana on keskeytetty hyökkäys,
jossa maksimipisteet saavutetaan ainoastaan kutsuttaessa koira
pois sen ollessa muutaman metrin päässä maalimiehestä
Perusperiaatteita
Mondioringin on tarkoitus:
- viihdyttää
yleisöä
- asteittain
(luokittain) vaikeutuva laji asiaansa omistautuneille
koiranohjaajille
Koearvostelussa kiinnitetään
huomioita:
- koirien
taitoihin
- koirien
koulutustasoon
- koiranohjaajan
osaamiseen
- ja
ennen kaikkea: koirien synnynnäiseen luonteeseen
Mondioring-ohjelma koostuu muiden
Ring-lajien tapaan kolmesta osiosta:
1. Tottelevaisuus
2. Hypyt
3. Suojelu
Osioihin sisältyvien harjoitusten
järjestys arvotaan arvalla kokeen alussa ja se on sama kaikille
kilpailijoille.
Maksimipisteet:
- Luokka
1 (MR1) 200 pistettä
- Luokka
2 (MR2) 300 pistettä
- Luokka
3 (MR3) 400 pistettä
Maalimies
Aikojen kuluessa maalimiestä on
kutsuttu eri nimityksillä: ”Apache” (pohj.amerikkalaisen
intiaaniheimon jäsen tai pariisilainen väkivaltainen
katuryöstäjä), ”Malfaiteur” (rikollinen), ”Mannequin”
(mallinukke), ”Pallaisse” (olkipatja). Amerikassa ”Decoy”
(syötti) tai ”Helper” (avustaja).
Maalimies ei saa olla passiivinen
henkilö jonka kanssa koiran on helppo taistella vaan maalimies
on koiran vastustaja, joka auttaa tuomaria arvioimaan koirien
tasoa. Koska maalimiehellä on kokosuojapuku, on olemassa vaara,
että hän pystyy liioittelemaan vastarintaansa. Myöskin, on vaara
että mm toimii eri tavalla eri koirille, tiedostaen tai
tiedostamatta. Tämä on vaikea tilanne joka jonka vuoksi
maalimiestyöskentelyssä (kilpailu) on kolme perussääntöä:
1. Maalimies on puolueeton
2. Maalimies ei saa koskaan,
millään tavalla vahingoittaa koiraa fyysisesti..
3. Maalimiehen tulee toimia ikään
kuin hänellä ei olisi suojapukua ja siitä syystä käyttää
nopeuttaan, erilaisia temppuja, uhkaa ja väistöjä voidakseen
vaikuttaa koiraan.
On itsestään selvää, että tuomari
on vastuussa maalimiehensä työskentelystä ja tämän pitää seurata
tuomarin ohjeita.
Tottelevaisuus
(liikkeiden
järjestys arvotaan kokeen alussa)
