|
-- Jälkikoe --
Jälkikoe - palveluskoiran
peruslaji
Jäljestäminen on koiran vaistotoimintaa ja se on koiralle
helppoa, koska sen hajuaisti on todella hyvä. Motivointi
jäljestämiseen tapahtuu usean eri vietin avulla.
Hyvällä jälkikoiralla on positiivinen taistelutahto ja halu
ponnistella ratkaistakseen tehtävän. Tärkeä ominaisuus on myös
kyky keskittyä. Koiran koolla ei ole suoranaista vaikutusta
jäljen ajamiseen.
Jälki tehdään siten, että ihminen kävelee maastossa sovitun
reitin ja pudottaa kävelyuralleen keppejä. Maan-pinta murtuu
askelten alla ja koira haistaa tämän perusteella jäljen kulun
maastossa. Jäljen hajun voimakkuus riippuu jäljen iästä ja
sääolosuhteista. Koiralle opetetaan, että se käskystä aloittaa
jäljen etsimisen ja ilmaisee jäljeltä löytämänsä ihmisen
pudottamat esineet eli kepit ohjaajalleen.
Alussa koira useimmiten innostetaan jäljestämään ruuan,
leikkikalun tai koiralle tutun henkilön avulla. Se voidaan
esimerkiksi opettaa seuraamaan ruuan hajua, lihaa, makkaraa ja
jäljen päässä se saa palkkioksi syödä ruuan.
Opittuaan
rauhallisesti ja vasta käskyn saatuaan jäljestämään
ruokakipolle, koira totutetaan vähitellen seuraamaan ihmisen
jättämään hajuvanaa. Tästä jatketaan jättämällä jäljelle
keppejä, pidentämällä jälkeä. vanhentamalla sitä, tekemällä
maaston muotoisia, vaihtelevia reittejä.
Koiralla tulee olla n. 10 m pitkä jälkiliina (naru), joka on
kiinnitetty joko kiinteään pantaan tai jälkivaljaisiin. Ohjaaja
lähettää koiran etsimään jälkeä tuomarin osoittamasta kohdasta
etsintälinjan päästä. Ohjaaja seuraa koiraa n. 10 metrin
etäisyydellä. Tultuaan jäljen kohdalle koiran tulee lähteä
seuraamaan sitä oikeaan suuntaan eli samaan suuntaan kuin
jäljentekijä on kulkenut. Koiran tulee seurata jälkeä tarkasti
siten, että se löytää kaikki kuusi jälkiesinettä, jotka sen
tulee ilmaista tai viedä ohjaajalle.
Jälkikoe on koemuodoista
suosituin. Palveluskoirakokeissa koira jäljestää ihmisen tekemää
jälkeä. Jälki tehdään siten, että jäljentekijä, koiralle vieras
henkilö, kävelee maastossa suunnitellun reitin ja jättää
kävelyuralleen 6 jälkiesinettä, n. 10 cm pitkiä kuivia, radan
tunnuksella merkittyjä oksan pätkiä.
 Jälki
pitenee luokittain, 1 luokassa jäljen pituus on 500, 2-luokasa
1000 ja 3-luokassa 1500 metriä. Myös jäljen vanhentumisaika
pitenee siten, että jälki on tehty 1 luokassa noin tuntia ennen
jäljen ajoa ja 2-luokassa n. 1½ ja 3-luokassa 2 tuntia ennen
jäljen ajoa. Koira etsii jäljen 30 - 40 - 50 metriä pitkältä
suoralta linjalta, jonka yli jostain kohdasta jäljen tekijä on
kävellyt. Kokeessa koiranohjaaja ei tiedä, mistä kohtaa jälki
kulkee linjan poikki. Aikaa jäljen ajamiseen ja jälkiesineiden
ilmaisemiseen on 1-luokassa 20, 2-luokassa 30 ja 3 luokassa 40
minuuttia.
Jälkikoirat tekevät arvokasta työtä; metsästäjät ja poliisi
voivat lyhentää esimerkiksi liikenteessä loukkaantuneen eläimen
kärsimyksiä. Koira pystyy jäljittämään eksyneen ihmisen tai
poliisin apuna löytämään paenneen rikollisen.
Esineruutu
Esineruutu kuuluu kaikkiin
kansallisiin lajeihin ja kaikkiin luokkiin. Esineruudusta on
tarkoitus löytää ihmisen sinne ”hukkaamat” esineet. Kauttaaltaan
tallatun ruudun koko on 50 x 50 m ja alueelle on jätetty kolme
esinettä. Esineet ovat usein kukkaroita, lasten kenkiä,
hanskoja, jne. Etsintäaika ruudussa on 5 minuuttia.
Alokasluokassa riittää yhden esineen löytyminen, avoimessa
kahden ja voittajassa pitääkin löytyä kaikki kolme esinettä.
Tiedustelu: Tuija Lehtinen p.
040-553 8562
|
